Vastavuoroisia kohtaamisia pienryhmissä

”Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jonka mukaan lapset kasvavat, kehittyvät sekä oppivat vuorovaikutuksessa muiden ihmisten ja lähiympäristön kanssa. Oppimiskäsitys pohjautuu myös näkemykseen lapsesta aktiivisena toimijana. Lapset ovat synnynnäisesti uteliaita ja haluavat oppia uutta, kerrata ja toistaa asioita. Varhaiskasvatuksessa oppimisen lähtökohtana ovat lasten aiemmat kokemukset, heidän mielenkiinnon kohteensa ja osaamisensa. Myönteiset tunnekokemukset ja vuorovaikutussuhteet edistävät oppimista. Vertaisryhmä ja kokemus yhteisöön kuulumisesta ovat lapsen oppimisen ja osallisuuden kannalta keskeisiä. Lasten tulee saada oppimiseensa henkilöstön ohjausta ja tukea. Lapsia kiinnostava, tavoitteellinen ja sopivasti haastava toiminta innostaa oppimaan lisää. Jokaisen lapsen tulee saada onnistumisen kokemuksia ja iloa omasta toiminnastaan sekä itsestään oppijana.”

(Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 21-22)

Jokainen lapsi ja aikuinen toivoo tulevansa nähdyksi, kuulluksi. Voidakseen ilmaista ajatuksiaan ja kokea tulevansa vakavasti otetuksi, ihminen tarvitsee luottamusta omiin kykyihinsä. Luottamuksen, arvostuksen ja merkityksen kokemukset todentuvat vuorovaikutuksessa, jolloin yhteisön jäsenet toimivat toistensa peileinä rakentaen samalla käsitystä itsestään. Tärkeiksi muodostuvat tilanteet, joissa luodaan mahdollisuuksia ajatusten vaihtoon ja keskusteluun, annetaan tilaa kertomuksille sekä pohditaan yhdessä kiinnostavia aiheita ja ilmiöitä. Yhteinen innostus asian äärellä syttyy, kun kaikilla osallistujilla on mahdollisuus osallistua, ehdottaa, kertoa ja ihmetellä. Yhteinen keskustelu, jossa mahdollistetaan kaikkien osallistuminen ja kuulluksi tulemien, avaavat myös uusia ideoita. Vastavuoroisuus, leikki, aktiivisuus omakohtaisen osallistumisen kautta ja ilo tuottavat jokaiselle innostumisen, onnistumisen ja oppimisen mahdollisuuden. (Karlsson Liisa, Sadutus avain osallistavaan toimintakulttuuriin, 23-24, 28)

Lapsen ja aikuisen aktiivinen osallistuminen ja mahdollisuus vaikuttaa toteutuu vasta, kun yhteisössä tietoisesti lähdetään toteuttamaan käytännön toiminnassa ratkaisuja, jotka mahdollistavat jokaisen kuulluksi tulemisen ja keskusteluun vaikuttamisen. Pienryhmätoiminta, jossa lapset ja aikuiset toimivat pienissä ryhmissä, on varhaiskasvatuksen keskeinen toimintatapa. Pienryhmät mahdollistavat arjen käytänteissä ja rutiineissa vastavuoroisuuden ja jokaisen osallistujan aktiivisen toimijuuden.

(Videolla näkyy Kidijobin Opin kulkuvälineitä-oppimistuote pienryhmän käytössä.)

Pienessä ryhmässä jokaiselle jää aikaa ja tilaa tuoda esille ajatuksiaan, esittää perusteluja, argumentteja ja kysymyksiä sekä kuulla toisten mielipiteitä, havaintoja ja kokemuksia. Moninaiset pienryhmät tukevat moninaista oppimista ja lapset innostavat toisiaan yhdessä leikkimällä, pohtimalla ja tutkimalla. Fyysisen oppimisympäristön merkitys korostuu, sillä lapsen oma mahdollisuus valita toimintaansa tarvittavia välineitä ja materiaaleja on tärkeää. Jo tehtyihin projekteihin, kuviin, tarinoihin ja leikkeihin palaamisen mahdollisuus tulee mahdollistaa lapsille näkyvillä olevilla dokumenteillä sekä tiloilla, joissa keskeneräisyys sallitaan. (Karlsson Liisa, Sadutus avain osallistavaan toimintakulttuuriin, 84-85, 89)

Hyvinvointi on yhtä tärkeää niin lapsille kuin aikuisille. Isoissa yhteisöissä tiimit ja pienryhmät mahdollistavat kokemuksellisuuden, aktiivisuuden ja osallistumisen.

Sanna Wenström (2020, 24-36) kirjoittaa kirjassaan Positiivinen johtaminen pedagogisesta hyvinvoinnista, joka syntyy vuorovaikutuksessa. Pedagoginen hyvinvointi on innostusta ja oppimista arjessa ja se on koko varhaiskasvatusyhteisön asia. Perusajatuksena on, että henkilöstön ja lasten hyvinvointi kulkevat käsikädessä ja työhyvinvoinnin ytimessä on itse työ.

Merkittävää onkin aikuisten ja lasten motivaation, oppimisen ja hyvinvoinnin kannalta aikuisen ja lapsen vuorovaikutussuhde. Koettu Innostus työhön ja oppimiseen välittyy toisille vuorovaikutuksessa myönteisten tunteiden kokemisen ja pääosin nonverbaalin ilmaisemisen kautta. (Wenström Sanna, Positiivinen johtaminen, Johda paremmin opetus- ja kasvatusalalla, 2020, 24-36)

Onnistumisen ja oppimisen askeleet saa näkyville KIDIJOBI: n Innostun, Onnistun, Opin-kannustekarttojen avulla lapsia innostavasti!

”Varhaiskasvatuksen inklusiivisessa toimintakulttuurissa edistetään osallisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa kaikessa toiminnassa. Lasten, henkilöstön ja huoltajien aloitteita, näkemyksiä ja mielipiteitä arvostetaan. Tämä edellyttää osallisuutta edistävien toimintatapojen sekä rakenteiden tietoista kehittämistä. Lasten ymmärrys yhteisöstä, oikeuksista, vastuusta ja valintojen seurauksista kehittyy osallisuuden kautta. Osallisuutta vahvistaa lasten sensitiivinen kohtaaminen ja myönteinen kokemus kuulluksi ja nähdyksi tulemisesta. Lasten ja huoltajien osallistuminen toiminnan suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin edistää osallisuutta. Jokainen henkilöstön jäsen on tärkeä osa kasvatusyhteisöä.” (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 30)

Vastavuoroisia kohtaamisia pienryhmissä

Tilaa uutiskirje - kuulet uutuuksista ensimmäisenä!