Menu
- @kidijobi_official
- info@kidijobi.fi
- Oma tili
- KIDIJOBI Oy Y-3116441-1
”Ruokakasvatuksen tavoitteena on edistää myönteistä suhtautumista ruokaan ja syömiseen sekä tukea monipuolisia ja terveellisiä ruokatottumuksia. Lapsia ohjataan omatoimiseen ruokailuun ja monipuoliseen, riittävään syömiseen. Päivittäiset ateriahetket järjestetään kiireettömässä ilmapiirissä opetellen ruokarauhaa ja hyviä pöytätapoja sekä yhdessä syömisen kulttuuria. Eri aistien avulla ja tutkimalla tutustutaan ruokiin, niiden alkuperään, ulkonäköön, koostumukseen ja makuominaisuuksiin. Ruoasta keskusteleminen, tarinat ja laulut edistävät lasten ruokasanaston kehittymistä.”
Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, 2018, 48
Syyskuussa on perinteisesti vietetty varhaiskasvatuksessa eri tyylisiä sadonkorjuujuhlia tai kekriä. Lapsiryhmät ovat myös saattaneet vierailla ruokatoreilla tai siirtolapuutarhoilla, joista he ovat saaneet mukaansa korillisia sadonkorjuun antimia; omenoita, luumuja ja kotimaisia kasviksia. Haastavan koronatilanteen vuoksi rakensimme lasten kanssa sisätiloihin oman hedelmä- ja marjatorin, jossa lapset huuhtelivat, pilkkoivat ja laittoivat tarjolle kaikki videolla ja kuvissa näkyvät tarjottavat. Pääsimme harjoittelemaan hedelmien ja marjojen nimiä ja maistamaan tuttuja ja uusia makuja. Seuraava projekti onkin kasvispöytä, jossa voisi olla kotimaisia vihanneksia ja juureksia sadonkorjuuteemaan liittyen.
Ruokakasvatus on tärkeä osa lapsen päivää. Varhaiskasvatuksessa henkilöstöstä 94 % onkin raportoinut Karvin tutkimuksessa hyödyntävänsä ruokailutilanteet suunnitelmallisina oppimistilanteina päivittäin tai viikoittain. (KARVI, 2020, 12)
Sadonkorjuutunnelmaa pääsee syventämään marjojen ja hedelmien osalta animoitujen marja- ja hedelmälorujen avulla. Meille on tärkeää, että myös perheille voidaan tarjota kotiin digitaalisia oppimistuotteita suomen kielen oppimiseen innostavasti ja leikinomaisesti – mukaan otettavaksi mihin vain. Onko sinulla lastenhuoneessa tai varhaiskasvatuksessa kotileikki? Kotileikin yhteyteen voi helposti yhdistää marja- ja hedelmälorut niin, että niitä kuunnellaan sitä mukaan, kun samat ruoat löytyvät kotileikistä. Tällaista toimintatapaa kutsutaan sulautuvaksi oppimiseksi (blended learning), jossa oppimisympäristöt sulautuvat toisiinsa – tässä kotileikissä fyysinen ja digitaalinen oppimisympäristö kohtaavat. Tuttu leikki rikastuu, kun siihen tuodaan uusia elementtejä ja lapset ovat luontaisesti uteliaita uusien oppimis- ja leikkimistapojen suhteen.
Loruja marjoista ja hedelmistä- oppimistuotteeseen pääset tutustumaan täältä.
Kuvataidekasvatus on osa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2018) Ilmaisun monet muodot- oppimisen aluetta. Taiteillessa lapset innostuvat kokeilemaan ja tutkimaan erilaisia materiaaleja ja välineitä sekä nauttivat taiteen tekemisestä. Elämyksellisessä oppimisessa opittava asia herättää tunteita ja jättää lapselle oppimisesta positiivisen muistijäljen. Yhdeksi varhaiskasvatuksen kehittämiskohteeksi varhaiskasvatuksessa on nostettu taidekasvatus (KARVI, 2020, 14). Kuinka usein omaan arkeesi mahtuu taiteilu ja pidätkö sitä mielekkäänä ilmaisun muotona?
Yläpuolella näet muutamia esimerkkejä elämyksellisestä oppimisesta viime kesältä ruokakasvatuksen teemoilta. Keksimme yhdessä lasten kanssa, että marjoilla voi maalata tai rakennella vaikka kirjaimia tai mustikkamatoja. Marjamaalauksen ja mustikkamatojen rakentelun paras hetki olikin lopussa kun maalausvälineinä olleet marjat saa syödä. Jokaiselle lapselle varataankin maalaushetkeen oma lautanen ja marjat.
